Maailmankuulun Tom of Finlandin taiteellinen historia täydentyi, kun Ylen arkistotoimittaja löysi Touko Laaksosen lähes 80 vuotta sitten säveltämän kuoroteoksen. Yksi kirjoitusvirhe oli vaikeuttanut sävellyksen löytymistä vuosikymmenten ajan. Löytö muistuttaa, että kansainvälisesti tunnetun kuvataiteilijan elämässä musiikilla oli huomattavasti suurempi merkitys kuin moni tietää.
Touko Laaksosen nimi tunnetaan maailmalla ennen kaikkea rohkeasta ja tunnistettavasta kuvataiteesta. Tom of Finlandin piirrokset ovat vaikuttaneet käsityksiin miehisyydestä, seksuaalisuudesta ja itsensä ilmaisemisesta jo vuosikymmenten ajan.
Harvempi kuitenkaan tietää, että ennen kansainvälistä taiteilijanuraansa Laaksonen työskenteli vuosia muusikkona.
Hän soitti pianoa, lauloi kuorossa ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa. Musiikki ei ollut hänelle vain satunnainen harrastus, vaan vakavasti otettu taiteellinen mahdollisuus.
Nyt tästä vähemmän tunnetusta puolesta on löytynyt uusi todiste.
Ylen arkistotoimittaja Tuulia Nieminen löysi Touko Laaksosen vuonna 1948 säveltämän Myrskylaulun, joka oli jäänyt vuosikymmeniksi lähes unohduksiin.
Ratkaiseva este sen löytymiselle oli yllättävän pieni: säveltäjän etunimi oli kirjoitettu vanhaan nuottikokoelmaan väärin.
Touko muuttui Joukoksi – ja sävellys katosi arkistohakujen ulottumattomiin
Myrskylaulun jäljille päästiin, kun Nieminen selvitti Laaksosen historiaa Ylen historiasarjaa varten.
Vanhoista sanomalehdistä löytyi tieto, jonka mukaan Laaksonen oli osallistunut vuonna 1948 jyväskyläläisen mieskuoro Sirkkojen sävellyskilpailuun.
Kilpailuteoksen nimi oli Myrskylaulu.
Tieto oli kiinnostava, sillä Laaksoselta tunnettiin ennestään toinenkin kuorosävellys, Vihmalintu, mutta Myrskylaulua ei ollut löytynyt tavanomaisissa arkistohauissa.
Selitys alkoi hahmottua vuoden 1963 nuottikokoelmasta.
Siinä Myrskylaulun säveltäjäksi oli merkitty Jouko Laaksonen.
Oikea nimi oli Touko Laaksonen.
Yhden kirjaimen ero oli riittänyt vaikeuttamaan teoksen löytymistä tietokannoista.
Nieminen jatkoi selvitystä Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä. Sieltä löytyi lopulta Laaksosen vuonna 1948 käsin kirjoittama alkuperäinen nuotti.
Löytö vahvisti, että vuosikymmeniksi unohduksiin jäänyt teos oli todella myöhemmin Tom of Finlandina tunnetun taiteilijan säveltämä.
Musiikki oli osa Laaksosen elämää jo lapsuudessa
Myrskylaulun löytyminen ei ole täysin irrallinen yllätys, kun tarkastellaan Laaksosen taiteellista taustaa.
Hän kasvoi Kaarinassa opettajaperheessä, jossa musiikilla, kirjallisuudella ja kuvataiteella oli tärkeä asema.
Musiikki oli erityisesti hänen isänsä Edvin Laaksosen suuri kiinnostuksen kohde. Perheen lapset lauloivat yhdessä, ja Touko säesti heitä pianolla.
Jo varhain lahjakkaaksi osoittautunut Laaksonen harrasti myös piirtämistä.
Nämä kaksi taidemuotoa kulkivat hänen elämässään pitkään rinnakkain.
Sotavuosien jälkeen Laaksonen muutti Helsinkiin ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa vuosina 1945–1949.
Opinnot eivät johtaneet tutkintoon, mutta musiikista tuli hänelle pitkäksi aikaa myös ammatti.
Hän työskenteli pianistina ravintoloissa ja klubeilla sekä säestäjänä muun muassa teatteri- ja balettikoulun harjoituksissa.
Musiikillinen osaaminen oli siis huomattavasti laajempaa kuin yhden kuoroteoksen kirjoittaminen.
1940-luvun Suomi oli toisenlainen maa
Myrskylaulu valmistui aikana, jolloin Suomi oli vasta toipumassa sodasta.
Maan jälleenrakentaminen oli käynnissä, Helsinki eli muutoksen aikaa ja kulttuurielämä etsi uusia muotoja.
Samalla yhteiskunnan suhtautuminen yksilöllisyyteen ja seksuaalisuuteen oli huomattavasti nykyistä rajoittavampaa.
Homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos vuoteen 1971 asti. Se poistettiin kansallisesta tautiluokituksesta vasta vuonna 1981.
Laaksonen eli ja työskenteli suuren osan elämästään yhteiskunnassa, jossa hänen seksuaalisuutensa avoin ilmaiseminen saattoi johtaa vakaviin seurauksiin.
Tämä aikakausi auttaa ymmärtämään myös hänen myöhempää taidettaan.
Siinä miehet esiintyivät itsevarmoina, voimakkaina ja seksuaalisuudestaan ylpeinä. Kuvat olivat tietoinen vastakohta häpeälle ja salailulle, joita homoseksuaalisuuteen pitkään liitettiin.
Myrskylaulu ei kuitenkaan ole osoitus samasta kuvallisesta tai yhteiskunnallisesta ohjelmasta.
Se kuuluu Laaksosen toiseen taiteelliseen maailmaan: kuoromusiikkiin, perinteiseen sävellystyöhön ja sodanjälkeisen Suomen musiikkikulttuuriin.
Juuri tämä ero tekee löydöstä kiinnostavan.
Laaksosen taiteellinen ilmaisu ei rajoittunut yhteen tyyliin tai yhteen yleisöön.

Touko Laaksonen noin vuonna 1959. Hän työskenteli musiikin ja mainosalan parissa samalla, kun hänen Tom of Finland -nimellä julkaistut piirroksensa alkoivat saada kansainvälistä huomiota. Kuva: Wikimedia Commons, kuvaaja tuntematon.
Pianistin, mainospiirtäjän ja kuvataiteilijan osaaminen yhdistyivät
Laaksosen urassa oli useita vaiheita, jotka helposti jäävät hänen maailmankuulun taiteilijanimensä varjoon.
Musiikkiuran rinnalla hän kouluttautui mainos- ja markkinointialalle.
Hän valmistui Myynti- ja mainoskoulusta vuonna 1946 ja siirtyi myöhemmin työskentelemään mainospiirtäjänä.
Mainosalalla Laaksonen sai käyttää visuaalista osaamistaan aivan toisenlaisiin tarkoituksiin kuin omissa taidepiirroksissaan.
Hän teki kaupallista kuvitusta aikana, jolloin mainosten, painotuotteiden ja visuaalisen viestinnän merkitys kasvoi suomalaisessa kulutusyhteiskunnassa.
Samaan aikaan hän kehitti omaa kuvallista ilmaisuaan.
Vuonna 1957 hänen piirroksiaan julkaistiin yhdysvaltalaisessa Physique Pictorial -lehdessä. Niiden yhteydessä käyttöön vakiintui nimi Tom of Finland.
Kansainvälinen tunnettuus ei kuitenkaan tarkoittanut välitöntä taloudellista menestystä.
Laaksonen jatkoi työtään mainosalalla vuoteen 1973 asti. Vasta sen jälkeen hän pystyi keskittymään kuvataiteeseen päätoimisesti.
Hänen uransa kertoo ajasta, jolloin taiteilijan toimeentulo rakentui usein usean erilaisen työn varaan.
Pianonsoitto, säveltäminen, mainosala ja kuvataide eivät olleet erillisiä sattumia, vaan saman luovan ihmisen erilaisia tapoja käyttää osaamistaan.
Millainen sävellys Myrskylaulu on?
Löytynyt Myrskylaulu ei ollut pelkkä harjoitustyö.
Laaksonen osallistui sillä mieskuoro Sirkkojen sävellyskilpailuun nimimerkillä Tonus.
Teos perustui runoilija Lauri Viljasen tekstiin, ja kuoro lunasti sävellyksen 5 000 markalla.
Sirkat esitti Myrskylaulua vuonna 1949 ainakin neljä kertaa Jyväskylässä ja Helsingissä.
Teos myös taltioitiin Yleisradion studiossa, mutta tuolloin tehtyä äänitettä ei ole säilynyt.
Vuonna 2026 löytyneen nuotin perusteella sävellys voitiin kuitenkin esittää uudelleen.
Yle pyysi mieskuoro Eugaa valmistamaan teoksesta uuden esityksen.
Kuoronjohtaja Visa Yrjölän arvion mukaan sävellys osoittaa Laaksosen hallinneen mieskuoron äänialat ja musiikillisen ilmaisun.
Myrskylaulu on lähtökohtaisesti neliääninen teos, jossa voimakkaat ja rauhallisemmat jaksot vuorottelevat.
Sävellys ei siis jää kiinnostavaksi vain siksi, että sen tekijästä tuli myöhemmin kuuluisa.
Siinä on myös itsenäistä musiikillista osaamista, jonka kuoron ammattilaiset ovat tunnistaneet.
Unohdettu teos sai uuden äänen
Myrskylaulu oli aikanaan olemassa sekä käsikirjoituksena että painettuna nuottina.
Sitä oli esitetty julkisesti, ja siitä oli jäänyt jälkiä kuorojen historiaan.
Silti tieto säveltäjästä oli vähitellen kadonnut yleisestä tietoisuudesta.
Uusi esitys palauttaa teoksen kuultavaksi vuosikymmenten jälkeen.
Samalla Laaksosen musiikillinen tuotanto täydentyy: aiemmin tunnetun Vihmalinnun rinnalle on saatu toinen varmistettu kuorosävellys.
On mahdollista, että arkistoista löytyy tulevaisuudessa muutakin Laaksosen kirjoittamaa musiikkia. Uusista teoksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole vastaavaa vahvistettua löytöä.
Myrskylaulu on nyt kuultavissa mieskuoro Eugan esittämänä Ylen palveluissa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Myrskylaulun löytyminen täydentää suomalaisen kulttuurihistorian tuntemusta.
Se osoittaa, kuinka monipuolinen kansainvälisesti tunnettu taiteilija saattoi olla jo ennen läpimurtoaan.
Samalla tapaus kertoo arkistotyön merkityksestä.
Vaikka aineistoa on digitoitu valtavia määriä, kaikki historiallisesti merkittävä tieto ei löydy yksinkertaisella nimihakutoiminnolla.
Virheelliset nimet, puutteelliset luettelointitiedot ja eri arkistoihin hajautuneet dokumentit voivat vaikeuttaa tiedon löytämistä vuosikymmenien ajan.
Tässä tapauksessa yksi väärä kirjain erotti toisistaan unohdetun nuotin ja uuden kulttuurihistoriallisen löydön.
Löytö muistuttaa myös siitä, ettei menneiden sukupolvien taiteilijoiden merkitystä voi aina ymmärtää vain heidän tunnetuimman työnsä kautta.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Tom of Finland oli paljon muutakin kuin kuvataiteilija. Touko Laaksonen opiskeli musiikkia, työskenteli pianistina ja sävelsi kuoroteoksia ennen kansainvälistä tunnettuuttaan.
- Myrskylaulu on historiallinen löytö, ei uusi sävellys. Teos valmistui vuonna 1948 ja sitä esitettiin jo seuraavana vuonna. Se löytyi uudelleen arkistotutkimuksessa vuonna 2026.
- Unohdetun sävellyksen voi nyt kuulla. Mieskuoro Eugan uusi esitys on julkaistu Ylen palveluissa, ja se antaa mahdollisuuden tutustua Laaksosen musiikilliseen puoleen.
Toimituksen näkökulma
Tunnettuus kaventaa joskus käsitystämme ihmisestä. Kun taiteilija yhdistetään yhteen maailmankuuluun ilmaisumuotoon, hänen muu osaamisensa jää helposti taka-alalle.
Touko Laaksosen sävellyslöytö muistuttaa, ettei luovuus noudata ammatillisia rajoja eikä historia aina säilytä ihmisen kaikkia puolia tasapuolisesti.
Yksi arkistosta löytynyt nuotti ei muuta Tom of Finlandin asemaa kuvataiteen historiassa. Se kuitenkin täydentää kuvaa taiteilijasta, joka osasi paljon enemmän kuin hänen tunnetuimmat työnsä kertovat.
Lähteet
- Yle, 2.11.2026: Kirjoitusvirhe kätki Tom of Finlandin sävellyksen lähes 80 vuodeksi – Ylen arkistotoimittaja löysi sen
- Yle, 29.7.2011: Tom of Finlandin kadonnut laulu
- Postimuseo: Correspondence of Tom of Finland – Laaksosen kirjeet, musiikkiura ja mainosalan työ
- Tom of Finland Foundation: Touko Laaksosen elämä ja taiteellinen ura
- Seta ry: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien historialliset merkkipaalut Suomessa
- Helsingin kaupunki / MyHelsinki: Tom of Finlandin Helsinki




